keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Möläytyksiä

Ciao!

Olen huomannut, että minusta on vanhemmalla iällä tullut melkoinen möläyttelijä. Saatan päästää suustani ajottain hyvinkin hämäriä asioita. Mieleeni tulee hissimatkoja, samaan tahtiin käveleviä ihmisiä käytävillä, myyjät kaupan kassalla ja listaa voisin luultavasti jatkaa vielä vaikka kuinka pitkälle. Oletteko te päästäneet suustanne jotain erikoisina hetkinä?

Ajoittain tuntuu lähestulkoon mahdottomalta olla hiljaa kokonainen hissimatka jonkun vieraan henkilön kanssa. Muistan kerran kun olin menossa ystäväni kanssa hissillä alimpaa kerrokseen ja samassa hississä oli kanssamme mies ja nainen. Nämä kaksi henkilöä olivat toisilleen tuntemattomia, sillä he jatkoivat hissistä matkaa eri suuntiin. Nainen räpläsi kännykkäänsä ja mies yritti parhaansa mukaan olla luomatta kehenkään katsekontaktia. Hissi oli päässyt puoleen väliin matkaa, kun minun oli pakko sanoa "tää on kyllä niin suomalainen hissimatka kuin voi vaan olla." Yhtäkkiä kaikki sitten alkoivatkin nauraa ja jutustelemaan loppumatkasta. Mutta kunhan kaikki pääsimme ulos hissistä, menimme hyvin nopeasti eri suuntiin. Paitsi tietenkin minä ja ystäväni. Uskon, että ne kaksi muuta hississä kanssamme ollutta henkilöä sai kohtaamisesta ikuisia traumoja. Luulen myös, että henkilöt luultavasti olisivat tulleet samaan suuntaan kuin mekin, mutta tarkoituksella menivät uusia reittejä ja polkuja, koska eivät halunneet tulla jälleen häiriköidyiksi minun hölöttävän suuni takia. No ei tosi, he vaikuttivat ihan positiivisesti yllättyneeltä, mutta suomalaisuus taisi iskeä loppumatkasta jälleen.

Miten me suomalaiset ollaan näinkin epäsosiaalisia. Ollessani töissä jenkkilässä lähestulkoon jokainen vastaantulija katsoi silmiin ja tervehti parhaansa mukaan. Tullessani useiden kuukauksien jälkeen takaisin Suomeen muistan kuinka järkyttynyt olin siitä, että kukaan ei katsonut silmiin. Ehkäpä tämän "shokin" takia minusta on tullutkin näin uskomaton hölöttäjä. Minusta on kivaa yllättää ihmisiä sanomalla sellaisia asioita, joita kukaan ei ainakaan aivan ensimmäisenä uskoisi kuulevan tuntemattoman ihmisen suusta. Olen muun muassa kutsunut erästä meidän seurueeseemme liittynyttä henkilöä hulluksi ensinäkemältä. Ilman selittelyjä tai muuta keskustelua. Voin sanoa, että kyseinen huudahdus oli melkoinen jäänmurtaja. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Yllytänkin kaikkia lukijoita kokeilemaan rajojaan ja yllättämään tuntemattomia ihmisiä möläyttämällä jotain erikoista! Piristää kummasti kaikkien päivää, kun saa huomiota joltain tuntemattomalta. Minusta ihmiset ovat nykyään pääseet kirimään liian kauaksi toisiaan ja olisi mahtavaa vähän lähentää esimerkiksi naapurisuhteita huikeilla möläytyksillä. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti