"Laihduttaminen"

Banaani ja rahka

Lukijat tällä kertaa aion avautua laihduttamisesta, joka ei nähtävästi sovi minun kaltaiselle yksilölle lainkaan. Erään siskoni mielestä olen maailman historian tehokkain jojo-laihduttaja. Eli siis välillä olen aikasta hoikka ja välillä vähän pulleempi, mutten kuitenkaan ole ala-asteen jälkeen ollut ylipainoinen. Yleensä huomaan lihonneeni vasta siinä vaiheessa, kun on tiedossa jotkut bileet ja päätän laittaa päälleni sen mekon, jonka ostin viikko sitten. MUTTA laittaessani sen ylleni jostain kumman syystä vetoketju ei tunnu menevän kiinni. Kuroessani ylleni maailman kireimmät sukkahousut, joissa en pysty hengittämään saan mekon ylleni. Katson itseäni peilistä (itserakas kun olen) ja saatan jopa lähettää parille ystävälleni WhatsApp-sovelluksella kuvan ja kysyn mielipidettä. Saatuani hyväksytyn mielipiteen (jota en koskaan todellisuudessa saa), otan sukkahousut jalasta ja järkytyn näkemästäni. Miten syömällä kaksi karkki pussia päivässä ja katsomalla tv-sarjoja voi saada aikaiseksi tällaiset muhkuraiset reidet ja leveän pepun? Uskomatonta sanon minä!

Samaisella hetkellä päätän laihduttaa kaksi kiloa ennen huomista. Miten se onkaan mahdollista te kysytte. No  nyt aion paljastaa teille aivan uskomattoman salaisuuden, jota olen pitänyt sisälläni useita vuosia. Salaisuus, joka saattaa muuttaa elämänne loppuiäksi on se, että se on MAHDOTONTA. Voitte lakata laihduttamisesta stressaaminen. Jes, hyvä me! Mutta joskun, kun olen yrittänyt laihduttaa ei se ole koskaan ottanut tulta siipiensä alle. Tärkeintä onkin siis olla varsinaisesti laihduttamatta, mutta jos kuitenkin päätät laihduttaa, niin missään tapauksessa ei kannata kertoa siitä kenellekkään. Ainakin itselläni, aina kun kerron jollekin tuntemattomalle vastaantulijalle laihduttaneeni puoli kiloa sanon itselleni ja mielikuvituskavereilleni, että nyt olen kyllä ansainnut pari jäätelöä, suklaalevyn ja kilon lakuja palkinnoksi tästä huikeasti suorituksesta. Ja siinähän se laihdutuskuuri taas oli. 

Älkää ymmärtäkö minua kuitenkaan niin, että kehottaisin teitä olemaan täysin liikkumatta tai syömättä koskaan mitään muuta kuin herkkuja. Tietenkin minäkin joskus käyn baareissa tanssimassa ja syön rullakebabin välissä olevaa salaattia ja krapulapäivänä juon vettäkin vähintään sen kaksi litraa päivässä. 

Täytyy sanoa, etten ole koskaan ymmärtänyt niitä ihmisiä joiden elämä pyörii kuntosalin ja rahkan syömisen ympärillä. Onhan se ihan jees, jos on vatsalihakset tai jotain muuta vastaavaa, mutta mieluummin olen normaalipainoinen ja teen päivässä muutakin kuin vain mietin mitä laitan suuhuni ja kenen jälkeen istun hikiselle kuntopyörälle. Yhtenä kesänä itekin vietin suhteellisen aktiivisesti aikaa salilla ja söin välillä sitä rahkaa ja kroppakin oli aikasta ok, mutta sitten lopetin vaan käymisen. En jaksanut liikaa ajoittaa tekemisiä syömisen ja salilla käymisen takia. Mieluummin hengaan kavereitten kanssa.

P.S. Kuvassa nähtävät urheiluvälineet eivät edes ole minun. Mistä lie löysin lojumasta kuvan ajaksi olohuoneeseen.

Lukisin mielellään teidän vinkkejänne ja kokemuksia laihduttamisen suhteen!